Katsomuksellisia pohdintoja - silmämelanooma

Mihin luotan eniten nykyään ja kun tiedän, että korioideamelanooma eli silmän suonikalvon melanooma on levinnyt maksaan ja molempiin keuhkoihin (tämä fakta metastaaseista eli etäpesäkkeistä saatiin selville vuoden 2021 heinäkuussa TT-kuvantamisella)? Entistäkin korostetummin rationaalisuuteen, tieteeseen, perusteltuun tietoon, faktoihin – sellaiseen mikä toimii oikeasti arjessa ja maailmassa. Kriittisyyteen myös pitäydyn entistä vankemmin ja sitä paitsi en ole niin epätoivoinen edelleenkään, että uskoisin kaiken maailman puoskareita, huijareita ja "vaihtoehtoisen lääketieteen" tyrkyttäjiä - eikä myöskään uskonnollisia huijarisaarnaajia, jotka lupailevat ihmeparannusta (ja vievät rahat sekä loputkin terveydestä).

Uskonnolla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia

Voihan toki ainakin jonkinlaisesta uskonnollisuudesta saada lohtua ja mielenrauhaa niin että olo tuntuu helpommalta ja jaksaa paremmin elämäänsä vaikeuksineen. Siinäkin kuitenkin todennäköisimmin se tuohon uskomiseen liittyvä psykologia ihmisen omassa päässä sen positiivisen vaikutuksen tuottaa, eikä joku merkillinen entiteetti jossain korkeuksissaan jollain yliluonnollisella tavalla. Mutta mitä väliä sillä edes on, onko jokin Jumala tai sen kaltainen olento olemassa jossain ihmismielen ulkopuolella vai ei. Se mahdollinen myönteinen henkinen vaikutus oloon on minusta olennaisinta, kun ihminen siihen jumaluuteensa uskoo. Ja mistäpä minä sitä tiedän, että onko niitä jumaluuksia olemassa vai ei (voi olla, että jumaluus on tai sitten ei vaan ole). Uskomuksia kyllä maailmassa on sitäkin enemmän tuhansista jumalista yms. asioista, todisteiden kanssa onkin sitten heikommin.

Toisekseen uskonto, ainakin eräissä muodoissaan, voi myös nimenomaan aiheuttaa tai pahentaa psyykkisiä ongelmia (muista haitoista puhumattakaan). Vai miten esimerkiksi se muka psyykkistä hyvinvointia tukee, jos sairaalle väitetään, että hänessä on demoni ja hän on paholaisen vallassa, siksi että hän on sairas eikä ala paranemaan (ja väitetään, että sen paranemattomuuden syy on sairaan liian heikko tai suorastaan vääränlainen usko ja epäilykset. Tai että hänessä on syntejä, joista hän ei ole tehnyt parannusta ja hänen pitää muuttua ensin)?

Muutenkin erinäisiin asioihin ja tahoihin olen pettynyt ja mietin seuraavia siirtojani, ratkaisujani noissa. Ajattelemalla ensin rauhassa ja sitten toimimalla hyvä tulee. Ärsyyntymiskynnykseni on myös tullut hyvin matalaksi.

Maailmankaikkeusko ja elämäkö olisi kenellekään mitään velkaa?

Maailmankaikkeus tai elämä ei ole kenellekään mitään velkaa. Niiden ei tarvitse selittää tai perustella mitään, mitä ihmisille tapahtuu, eikä niillä ole velvollisuutta olla kenellekään ymmärrettäviä järjen avulla. Niillä ei ole velvoitetta tehdä ketään onnelliseksi eikä antaa pitkää ikää, rikkautta, terveyttä ja rakkautta. Ilman mitään selityksiä elämän taholta joku elää sata vuotta ja toinen on jo syntyessään kuollut tai ihan koska tahansa muulloin ja sillä siisti. Maailmankaikkeus on sellainen kuin se on, eikä sen myöskään tarvitse sommitella kenellekään mitään ihmeellisiä mystisiä kosmisia suunnitelmia ja päämääriä. 

Life is bitch and shit happens – parempi vaan tottua siihen. Kaikkea voi tapahtua kaikille koska tahansa, eikä siinä elämä kysele, että millaisia uskomuksia jollakin on tai ei ole. Uskonto ei ole pikakaista tai ohitustie lääketieteen vieressä terveyteen ja onneen.

Mutta jos uskotaan, että on olemassa kristillinen Jumala, jonka ominaisuuksia ovat kaikkivaltius, kaikkihyvyys, rakkaus ja armollisuus (ja uskotaan lisäksi, että se Jumala varjelee ihmisiä pahalta), niin siinä tapauksessa voidaan esittää kriittisiä ja ihmetteleviä kysymyksiä. Eli päädytään teodikea-ongelmaan: jos yllä mainittu Jumala on olemassa niin miksi maailmassa on niin paljon kärsimystä ja pahuutta? Miksi ei selvästikään ole mitään väliä sillä, millainen ihminen on uskomuksiltaan tai moraaliltaan, vaan näköjään täysin sattumanvaraisesti miljoonat ihmiset kärsivät viheliäisiä sairauksia ja onnettomuuksia ja kaikenlaista suunnatonta julmuutta ja pahaa tapahtuu, kuten nykyään tuolla Ukrainassa? Niin että missä se "hyvän Jumalan varjelus" oikein on käytännössä?